Tuki- ja liikuntaelinvaivat

Fysioterapiasta apua niskakipuun

Niskakipujen syynä voi olla ns. fasettilukot, lihaskireydet ja heikkoudet mutta myös esimerkiksi kolarin jälkeen esiintyvä niskakipu on yleistä.

Pitkittyneiden niskakipujen taustalla on usein ns. fasettilukot joiden taustalla taas usein ovat kaularangan syvien lihasten heikkoudet ja toisaalta pinnallisempien lihasten kireydet. Oireita ovat monesti niskan väsyminen ja lukkiintumisen tunne, niskahartiaseudun jumittamista ja jomottavaa särkyä sekä liikekipua joka usein on selkeästi tiettyyn liikkeeseen liittyvää.

Niskakipujen fysioterapiassa paneudutaan asennon ja ergonomian ohjaukseen sekä mahdollisten fasettilukkojen avaamiseen. Heikkojen lihasryhmien vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää jotta kireät lihakset voisivat rentoutua.

Fysioterapiasta apua selkäkipuun

Selkäkivusta kärsii kahdeksan kymmenestä aikuisesta jossain elämänsä vaiheessa. Selkäkipu tulee usein yllättäen ja on tyypillisimmin voimakkainta alaselän alueella, alaselkäsärkyä ja selän väsymistä. Selkäkipuun liittyy usein myös pakaroiden, reisien ja jalkojen puutumista, pistelyä, särkyä ja jomotusta, jopa vihlovia, sähköiskumaisia tuntemuksia.

Selkäkivun taustalla voi olla useita syitä ja oireet vaihtelevat aina lievästä kolotuksesta jalat alta vievään kipuun.

Mitä nopeammin fysioterapia päästään aloittamaan selkäkivun esiinnyttyä, sen tehokkaammin se saadaan selätettyä!

Välilevyperäinen selkäkipu

Välilevyperäiseen alaselkäkipuun liittyy usein toispuoleista alaraajan säteilykipua, puutumista ja/tai pistelyä. Selkäkipu ja/tai alaraajan säteilyoireet pahenevat esimerkiksi vartalon eteentaivutuksissa kuten kumarteluissa. Istuessa ilmaantuvat säteilyoireet saattavat myös kieliä välilevyn ärsytyksestä. Kipu saattaa myös herättää öisin. Oireena saattaa myös esiintyä jalan kylmäävää tunnetta.

Välilevyperäisen selkäkivun fysioterapeuttinen hoito akuuttivaiheessa, kun kipu on pahimmillaan, perustuu välilevypaineen vähentämiseen erilaisten vetohoitojen, välilevypainetta lieventävien asentojen ja liikkeiden ohjaamiseen sekä kivun omahoidon ohjaukseen. Kivun hieman helpotettua, usein noin 2–3 viikon kuluttua ensimmäisestä fysioterapeutin suoravastaanottokäynnistä, paneudutaan selkäkivun aiheuttajan syyhyn. Usein taustalla on esimerkiksi puutteellinen työergonomia tai heikot keskivartalon lihakset. Tällöin fysioterapia perustuu edellä mainittujen asioiden korjaamiseen.

Toiminnallinen liikkeen ja/tai asennon hallinnan heikkous

Toiminnalliseen liikkeen ja/tai asennon hallinnan heikkouteen liittyy selän väsymistä erityisesti staattisissa asennoissa sekä mahdollisesti alaselän ja pakaroiden kipua. Paikallaan olo usein pahentaa oireita, samoin vartalon taaksetaivutus on kivulias. Kipu saattaa herättää aamuyöllä ja reidet saattavat tuntua kireiltä.

Liikkeen ja/tai asennon hallinnan heikkouden fysioterapeuttinen hoito perustuu keskivartalon tukilihasten vahvistamiseen sekä hallinnan parantamiseen. Työergonomian huomioiminen on tärkeä osa fysioterapiaa, kuten myös mahdollisten lihaskireyksien hoito venytyksillä. Mikäli kipu on akuuttivaiheessa voimakasta, keskitytään alussa kivun lievitykseen esimerkiksi selkätukien tai teippausten sekä mahdollisesti fysikaalisten kipuhoitojen avulla.

Segmentaarinen toiminnanhäiriö, ns. ``fasettilukko``

Terävä, puukoniskumainen kipu joka liittyy selän liikkeeseen yhteen tai useampaan suuntaan saattaa viitata ns. fasettilukkoon. Selkäkivun lisäksi saattaa pakaran tai reiden alueella esiintyä epämääräistä kipua. Akuuttivaiheessa, kun kipu on pahimmillaan, saattaa tuntua kuin kaikki mitä tekee olisi kivuliasta. Selän väsyminen pitkään istuessa saattaa myös liittyä segmentaarisen toimintahäiriön oirekuvaan. Selän oireiden lisäksi saattavat takareidet tuntua kireiltä tai kivuliailta.
Akuuttivaiheessa kivun hoitona käytetään nivelmobilisaatiota sekä manipulaatiota sekä mahdollisesti selän tukivyötä tai teippausta. Keskivartalon tukilihasten vahvistaminen ja lihastasapainon korjaaminen kuuluvat fysioterapeuttisen hoidon keskiöön.

Lantiorenkaan toimintahäiriö, SI-nivelen kipu

Lantiorenkaan toimintahäiriöstä kielii syvä pakarakipu. Tasapaino saattaa olla heikentynyt, esimerkiksi yhdellä jalalla seisominen voi tuntua vaikealta. Vartalon eteentaivutus on usein kivuliasta ja myös esimerkiksi kantapäille tömähdys saattaa heijastaa kipua pakaran / alaselän alueelle. Alaraajat saattavat tuntua voimattomilta ja myös selinmakuu saattaa olla kivuliasta.

Lantiorenkaan toimintahäiriössä niin tukivyöt kuin teippauksetkin kuuluvat usein fysioterapiaan. Keskivartalon tukilihasten vahvistaminen on myös tämän selkäkivun fysioterapeuttisen hoidon keskiössä.

Toiminnallinen lannekanavan ahtauma

Alaraajojen särky ja/tai puutuminen joka pahenee etenkin vartalon taaksetaivutukissa, kävellessä tai pitkään istuessa saattaa kertoa lannekanavan toiminnallisesta ahtaumasta. Myös reisien kireyden tunnetta saattaa esiintyä.

Lannekanavan ahtauman fysioterapeuttisessa hoidossa keskitytään keskivartalon tukilihasten vahvistamiseen ja lantion asennon hallinnan parantamiseen. Lihasepätasapainon korjaaminen kuuluu myös olennaisena osana fysioterapiaan.

Fysioterapiasta apua olkapääkipuun

Olkapään kipuja esiintyy kaikenikäisillä miehillä ja naisilla. Eri ikäisillä naisilla ja miehillä esiintyy hieman eri tyyppisiä olkapään kipuja, joiden syy tulisi selvittää.

Jäätynyt olkapää

Yksi tyypillisimmistä olkapääkipujen aiheuttajista on ns jäätynyt olkapää. Jäätynyt olkapää on tavallisin yli 50- vuotiailla ja on tyypillisempää naisilla. Kipua tuntuu etenkin olkapään ääriliikkeissä, vähitellen kipu lisääntyy ja olkapään liikeradat pienenevät pienenemistään. Fysioterapiassa pyritään alkuvaiheessa vähentämään kipuaja ja ylläpitämään ja kasvattamaan liikeratoja niin omaharjoitteiden kuin fysioterapeutin tekemien liikkeiden avulla.

Olkanivelen epävakaus

Olkanivelen epävakaus voi olla joko synnynnäinen ominaisuus, jolloin henkilön nivelet ovat kaikenkaikkiaan epävakaita. Taustalla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi tapaturma jonka seurauksena nivel on jäänyt “väljäksi”. Nivel tuntuu usein epävarmalta käytettäessä olkapäätä etenkin sen ääriasennoissa kuten heittoliikkeissä tai toisaalta painavien esineiden kantamisessa. Fysioterapiassa keskitytään olkapään tukemiseen olkapään tukilihaksia vahvistamalla sekä tarvittaessa tukia tai teippejä käyttämällä lisätukena.

Ahdas olkapää

Ahdas olkapää eli ns. impingement on tila jossa kiertäjäkalvosimen lihsten jänteet ovat puristuksissa.  Kipua esiintyy yleensä ensisijaisesti hartiatason yläpuolisissa liikkeissä, esimerkiksi kurkotettaessa nostamaan jotain ylähyllyltä tai vaikkapa hiustenpesussa. Ahtaan olkapään taustalla saattaa olla rakenteellinen ahtaus mutta syynä voi myös olla esimerkiksi lapaluiden kallistuminen eteenpäin, joka ahtauttaa olkapäätä ja jättää jänteet puristuksiin. Fysioterapiassa pyritään ensisijaisti parantamaan olkapäiden asentoa ja luomaan siten olkapäälle ihanteellisesti tilaa. Kiertäjäkalvosimen ja lapojen lihasten vahvistaminen kuuluvat myös olennaisena osana fysioterapiaan.

Jännetulehdus olkapään alueella

Etenkin hitaasti toistuvan rasituksen myötä alkanut olkapääkipu saattaa viitata jänteen tai jänteiden tulehdukseen olkapään alueella. Särkyä esiintyy usein epämääräsesti olkaseudun alueella sekä myös olkavarren alueella. Kylmäpakkaus tai -geeli helpottaa oireita kuin myös rasituksen vähentäminen. Fysioterapiassa akuuttivaihe eli ns. tulehdusvaihe on oireiden helpotusta ja tulehduksen lieventämistä. Kun akuutti kipu ja tulehdus ovat helpottaneet, on aika siirtyä harjoittamaan kiertäjäkalvosimen sekä lapaluiden tukilihaksia vahvistamalla niitä ja ohjaamalla olkapään asentoa paremmaksi.

Fysioterapiasta apua polvikipuun

Polvikivun taustalla voi olla useita syitä. Polvikivun syytä selvitettäessä olennainen asia on ikä. Nuorilla ja työikäisillä esiintyy usein ylikuormituksesta johtuvaa polvikipua. Liika rasitus liian nopeasti tai vääränlainen kuormitus kipeyttävät polven. Fysioterapiassa paneudutaan miten ja minkälaista liikuntaa tulisi harrastaa ja miten kuormittaa polvea sitä rasittamatta.

Myös polvilumpion ruston pehmeneminen eli ns. kondromalasia kuuluu erityisesti nuorten naisten polvikipujen aiheuttajiin. Kipu pahenee usein pidempään istuessa sekä portaita kävellessä sekä kyykistyttäessä. Polvesta saattaa kuuluu rahinaa ja vaiva voi olla hyvin kivulias. Fysioterapiassa keskitytään reisilihasten vahvistamiseen.

Vanhemmilla, yli 50-vuotiailla, yleisin polvikivun aiheuttaja on nivelrustojen kuluminen. Kulumamuutoksia on lähes kaikilla yli 50-vuotiailla, osalla ne aiheuttavat kipuja. Reisilihasten vahvistaminen sekä oikeanlaisen liikunnan ohjaaminen ovat olennainen osa fysioterapiaa, vaikkakin alussa kipujen helpottaminen on usein ensisijainen tavoite.

Polvivammoissa useimmiten vaurioituvia kudoksia ovat nivelkierukka sekä nivelsiteet. Myös polvilumpion sijoiltaanmeno on varsin tavallinen suuritehoisissa vammoissa.

Mikäli polvikipu on alkanut äkillisesti vamman seurauksena ja siinä esiintyy voimakasta turvotusta ja polven kuormittaminen on vaikeaa, on syytä käydä lääkärillä jotta vakavat polvivammat voidaan poissulkea.

Varaa aikasi fysioterapiaan sähköisen ajanvarauksemme kautta tai puhelimitse numerossa 09 859 6897.